Osasto Törnin perustaminen
Törnin jääkärikomppania, Osasto Törni, perustettiin virallisesti 3.12.1943. Salkovaaraan majoittui 154 miestä, jotka kantoivat hihassaan jääkäri Olavi Mannosen suunnittelemaa komppanian merkkiä, sinisessä kolmiossa olevan punaisen T-kirjaimen läpi iskevää keltaista salamaa.
Vihollisen aktiivisuuden johdosta Osasto Törni voitiin irrottaa vasta vuoden viimeisenä päivänä 1. Divisioonan lohkolle Jouhivaaraan, joka oli suunniteltu komppanian tukikohdaksi.
Törnin jääkäreistä kasvoi kovamaineinen osasto, joka lähetettiin aina apuun sinne, jossa taistelut olivat kiivaimmillaan. Tiukan koulutusohjelman olivat laatineet Törni itse sekä divisioonan operatiivinen osasto.
Divisioonan komentaja kenraalimajuri Fagernäs piti ensimmäistä versiota jopa liian rankkana, ja hän pyysi kokoamaan kevennetyn ohjelman. Kun tammikuun 13. päivänä 1944 kenraali Fagernäs ja majuri Lars Rönnquist saapuivat tarkastamaan komppanian taisteluharjoitusta, käytettiin räjähdyspanoksina oikeita räjähteitä.
Jouhivaarassa oli Törnin jääkäreiden lisäksi Seesjärven rannikkoa puolustaneen majuri Eino Malmivaaran komentopaikka. Malmivaaran komppanian kanssa Törnin jääkärit järjestivät hiihtokilpailuja sekä harjoittelivat liikkumista öisellä jäällä tukikohtien välillä ja tekivät kuvitteellisia vastahyökkäyksiä.
Tammi-helmikuun vaihteessa jääkärikomppanian kokoonpanossa tapahtui useita muutoksia, kun osa miehistä komennettiin takaisin entisiin yksiköihinsä ja osa joutui sairaalahoitoon. Helmikuun 12. päivänä komppaniaan liittyi jääkäriksi myös Suomen tuleva presidentti Mauno Koivisto.
Törnin jääkärit saivat tulikasteensa maaliskuun puolivälissä, kun venäläiset hyökkäsivät rajusti Kuusiniemen tukikohtaan saartaen sen. Osasto Törni lähetettiin apuun ja he löivätkin vihollisen. Venäläisiä kaatui 83, vankeja saatiin taistelualueelta 32. Kenraali Fagernäs esitti 23.3.1944 ylijohdolle, että Lauri Törni palkittaisiin ansioistaan Mannerheim-ristillä, mutta esitystä ei hyväksytty.
Törnin jääkärit lähetettiin aina apuun sinne, missä tilanne oli pahin. Kesäkuussa 1944 tukikohta Leijonassa oli vaarallinen tilanne, sillä entisistä vangeista koostunut komppania oli karannut heti venäläisten tykistökeskityksen alettua. Vihollinen valtasi tukikohdan ja jääkäreiden vastaiskulla saatiin osa menetetyistä asemista takaisin.
Taistelut seurasivat toisiaan. Ravanmäen rajuissa taisteluissa he pelastivat omat joukot viiden neuvostopataljoonan mottiin joutumiselta. Komppanian tappiot olivat suuret, lähes viidennes koko vahvuudesta. Kenraali Fagernäs uudisti 7.7. esityksensä Mannerheim-ristin myöntämisestä Lauri Törnille. Fagernäsin toivomus oli, että Törni saisi kantaa Mannerheim-ristiä, sillä hänen onnensa ei voine aina jatkua. Kaksi päivää myöhemmin risti myönnettiin.
Syyskuun 4. päivänä 1944 esikunnasta ilmoitettiin Tolvajärvelle marssineelle komppanialle, että aselepo astuisi voimaan klo 7.00 seuraavana aamuna. Lauri Törni piti illalla puhuttelun koko komppanialle, jakoi viimeiset kunniamerkit ja ylennykset. Törnin jääkäreiden sota oli lopussa.
Törni jääkärinä oli toiminut 239 miestä, kolme lottaa ja kaksi sotakoiraa. Tuohon vapaaehtoisten miesten joukkoon mahtui työmiehistä maistereihin ja maanviljelijöistä laitapuolen kulkijoihin.